Olemme kaikki koronan jälkeen uuden edessä. Siksi on aivan oikean­suun­taista ajat­telua, että elvy­tys­rahat käy­tetään uudis­ta­miseen eikä elvyt­tä­miseen. Syöpä tulee koet­te­lemaan uudessa maa­il­massa ter­vey­den­huollon kan­to­kykyä enemmän kuin mikään muu sairaus, mutta mas­sii­vinen haaste luo myös mah­dol­li­suuk­sille sijaa. Tar­vitaan ter­vey­salan uudis­tu­mista, uutta tut­kimus- ja kehi­tys­toi­mintaa, kan­sain­vä­lisiä inves­tointeja, työl­li­syyttä ja ennen kaikkea tasa-arvoi­sesti parempaa elämää syö­pä­po­ti­laille ja heidän läheisilleen.

Val­tio­va­rain­mi­nisteri Matti Van­hanen esitteli noin viikko sitten hal­li­tuksen alus­tavat suun­ni­telmat siitä, miten Suomi aikoo käyttää liki 3 mil­jardin EU:n elvy­tys­rahat. Vaikka suun­ni­telmat ovat laa­jemmat, kuin mitä lyhyessä tie­don­an­nossa ehtii lävitse käydä, kie­livät Van­hasen esiin nos­tamat asiat kui­tenkin jotain siitä mille hal­li­tuksen sydän sykkii. Myös sitäkin, mitä Brys­selin maa­koh­taiset suo­si­tukset pitävät sisällään. Suomen teh­tä­väksi on annettu toteuttaa vihreä siirtymä (50 % bud­je­tista) ja laa­jalle, mutta har­vaa­na­su­tulle maalle tärkeä digi­ta­li­saatio (25 %). Eri­laisiin TKI-panos­tuksiin ohjataan suun­ni­telman mukaan rahasta noin kolmannes.

Posi­tii­visena asiana on sel­västi näh­tä­vissä trendi TKI-panos­tuksiin. Suomen vihreät siir­tymät omalla maa­pe­rällään eivät pysty pelas­tamaan maa­ilmaa, mutta Suo­messa inno­voitu tek­no­logia ehkä jonain päivänä sen tekee. Ter­vey­sa­lalla EU:n elvy­tys­rahaa luvataan käyttää koronan takia venäh­tä­neiden hoi­to­jo­nojen lyhen­tä­miseen. Eli siinä missä cleantech ja digia­loille luvataan loikkia ja panos­tuksia, ter­vey­sa­lalle luvataan lyhyempiä jonotusaikoja???

Herää kysymys, miksi cleantech, joka on tek­no­logia-alueena varsin tuore Suo­messa, tai digi­ta­li­saatio kotiut­tavat 3 mil­jardin kokoisia summia, kun taas ter­veysala ei ainakaan yhtä näky­västi? Ter­vey­sa­lal­lahan on jo ole­massa vankkaa osaa­mista, STM:n akkre­di­toimia osaa­mis­kes­kuksia ja kan­sain­vä­liset inves­toinnit ovat olleet noususuh­dan­teisia. Ter­vey­sa­lalla on jo tar­vittava tut­ki­mus­po­ten­tiaali, osaa­minen ja infra­struk­tuuri – ei vain ter­vey­salan inno­voi­miseen, vaan myös inno­vaa­tioiden toteut­ta­miseen. Miksi päät­tä­jiemme sydän ei siis syki terveydelle?

Tar­kas­tellaan asiaa siitä pre­mis­sistä, että harva polii­tikko ehtii käyttää aikaansa yksit­täisten tie­teel­listen jul­kai­sujen, tek­no­lo­gia­kat­sausten tai etu­jär­jes­töjen toi­mit­tamien vetoo­musten moni­mut­kaisten graafien päh­käilyyn, koska ison kuvan saa nopeammin hal­tuunsa tut­ki­malla sit­ran­tuok­suisia megat­rendejä. Päät­täjän tehtävä on tehdä pää­töksiä, jotka tekevät Suo­mesta ja maa­il­masta paremman paikan elää ja kaikki tänään tehdyt pää­tökset vai­kut­tavat ainoastaan tule­vai­suuden kehi­tys­kul­kuihin. Koska kukaan meistä ei pysty ennus­tamaan tule­vai­suutta, on tukeu­duttava tule­vai­suuden sur­ro­gaat­teihin eli niihin asioihin, mitkä toden­nä­köi­simmin tapah­tuvat eli mihin toden­nä­köi­simmin on kiin­ni­tettävä tänään huomiota.

Megat­rendien kiis­taton joh­to­tähti on läh­teestä riip­pu­matta ilmas­ton­muutos ja sopeut­tavana tai rat­kai­sevana toimena muu­toksen hal­lintaan perään­kuu­lu­tetaan eko­lo­gista jäl­leen­ra­ken­ta­mista (lähde: Sitra). Työn muutos ja (digi)teknologian rat­kaisut tulevat perässä hyvänä kak­kosena. Tule­vai­suu­dessa tek­no­logia sulautuu kaikkeen – myös ter­veyden vaa­li­miseen, sai­rauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Eli jos kai­kissa kehit­ty­neissä maissa tapahtuva väestön ikään­ty­minen (se kolmas megat­rendi) johtaa sai­rauksien lisään­ty­miseen, niin lää­ke­tie­teel­lisen puolen ongelmat rat­kaistaan digi­ta­li­saation kautta ja ter­vey­salan suu­rim­maksi haas­teeksi todel­lakin jää vain hoi­to­jo­nojen lyhen­tä­minen. MOT.

Tässä nähdään, miten ovela syöpä on onnis­tunut vält­tämään megat­rendien laa­ti­joiden ja luki­joiden tutkan kuin etä­pesäke kirurgin veitsen. Jos zoo­noosi on korona-ajan mer­kit­tävin ter­veyden megat­rendi, niin eikö 10 mil­joonaa ennen­ai­kaista kuo­lemaa maa­il­massa aiheuttava syöpä ja sen räjäh­dys­mäinen kasvu lähi­tu­le­vai­suu­dessa ole korona-ajan jäl­kei­sessä maa­il­massa edel­leenkin ter­veyden megat­rendien ykkönen? Syöpään sai­rastuu joka kolmas suo­ma­lainen elä­mänsä aikana, eli kul­ku­taudit jäävät tässä ver­tai­lussa kirk­kaasti toiseksi.

Syövän aiheuttama inhi­mil­linen kär­simys ja aineel­liset kus­tan­nukset ovat mas­sii­viset ja jos näin on aina ollut, näin ei vält­tä­mättä ole aina oleva. Uudet hoidot, etenkin immuu­ni­hoidot, tuovat tällä het­kellä pie­nelle osalle syö­pä­po­ti­laista paran­tu­misen mah­dol­li­suuden, mutta tule­vai­suu­dessa hoi­tojen kehit­tyessä yhä useam­malle. Hoidot muut­tuvat ajan saa­tossa fun­da­ment­ti­ta­solla eri­lai­siksi kuin aiempien suku­polvien syö­pä­lääkkeet – kemo­te­rapian koh­teena oli syöpä, täs­mä­lääk­keiden koh­teena syövän bio­logia ja immuu­ni­hoi­doissa koko­naiset bio­lo­giset jär­jes­telmät ottavat lääkkeen roolin.

Hoi­tojen moni­mut­kais­tu­misen seu­rauksena niiden hin­ta­lappu kasvaa tasolle, jossa yksikään län­si­mainen yhteis­kunta ei kykene enää takaamaan tasa-arvoista hoitoa kai­kille kan­sa­lai­silleen. Syntyy huip­pu­hoitoa tar­joavia kau­pun­ki­kes­kuksia ja oman onnensa nojaan jätetty perä­hikiä. Syntyy mak­su­ky­kyi­sille ja vakuu­te­tuille kan­sa­lai­sille yksi­tyi­sissä sai­raa­loissa tar­jot­tavia eliit­ti­hoitoja ja niille kai­kille muille kak­si­ka­na­vaisen kor­vaus­jär­jes­telmän kansanlääkkeitä.

Kaikki me olemme samaa mieltä siitä, että maa­il­man­kellon iso minuut­ti­viisari on vuo­dessa nyt­käh­tänyt hyp­päyk­sen­omai­sesti eteenpäin. Covid-19 krii­sistä elpyvä maailma tulee olemaan eri­lainen paikka kuin se vanha maailma, jossa elimme kerran. Elpy­miseen tar­vitaan uudis­tu­mista ja syö­pä­tautien, niin kuin monen muunkin ter­veyden alan onnis­tu­minen muu­tok­sessa kiteytyy yhteen kysy­mykseen: miten takaamme tule­vai­suu­dessa parhaan hoidon niille, jotka sitä tar­vit­sevat, eikä vain niille, joilla on siihen varaa.