”Jotta voimme ymmärtää ympäröivää todellisuutta totuuden tavoin, tiedon pitää tulla kaikista mahdollisista näkökulmista.” Cancer IO:n Heidi Haikala avaa blogissaan, mitä 360° lähestymistapa oikein tarkoittaa.
”Tiedän, että en tiedä”, lausui kuuluisa filosofi Sokrates. Tähän totuuteen törmään tutkijana jatkuvasti. On helppoa tunnistaa mielenkiintoisia ilmiöitä, mutta kun aletaan tutkia sen taustalla olevia ja siihen vaikuttavia yksityiskohtia, niin hyvinkin yksinkertaisilta tuntuvat ilmiöt muuttuvat nopeasti monimutkaisiksi. Siksi uuteen ilmiöön liittyviä ongelmia ja haasteita on alussa tärkeä tarkastella huolellisesti ja kaikista suunnista. Vain hyviin kysymyksiin voidaan saada arvokkaita vastauksia.
Syövän immuunihoito eli tuttavallisemmin IO (immuno-onkologia) on pitkään ja hartaasti odotettu ilmiö syövän hoidossa. IO hoidoilla ei pyritä suoraan tappamaan syöpäsoluja, vaan niillä aktivoidaan potilaan oma immuunipuolustus taltuttamaan syöpää. Hoidoissa on selvästi käänteentekeviä piirteitä – vaikka vielä vain pieni osa potilaista hyötyy uusista hoidoista, hoitovasteet ovat parhaimmillaan olleet ennennäkemättömän pitkäkestoisia. On jo nyt selvää, että tulevaisuuden tärkeimmät haasteet immuno-onkologiassa liittyvät siihen, kuinka tunnistaa potilaat jotka hyötyvät hoidoista, ja mitä pitäisi tehdä, jotta useampi potilas hyötyisi. IO lääkkeillä on myös sivuvaikutuksia, ja nämä sivuvaikutukset ovat hyvin erilaisia totuttuihin syöpälääkkeisiin nähden.
IO lääketutkimukseen pitää siis satsata, jotta saamme tulevaisuudessa entistä tehokkaampia, paremmin kohdennettuja, ja aiempaa turvallisempia lääkkeitä. Mutta riittääkö tämä satsaus yksinään? Onko syytä pohtia myös hoitojen hintaa, arvoa, ja erilaisia tapoja, miten arvoa mitataan? Entä olemmeko valmiita ottamaan uudet lääkeinnovaatiot haltuun, vai kaipaako esimerkiksi lääkekorvausjärjestelmämme päivitystä? Miten kliinisissä kokeissa alustavasti testatut lääkkeet toimivat arkikäytössä? Olemmeko varautuneet siihen, että se mitä IO on tänään, ei välttämättä ole sitä mitä IO on huomenna? Osaammeko riittävästi ennakoida muutosta?
”Tiedän, että en tiedä”, joutuu tutkija jälleen huokaisemaan. Mutta mietitään tietämistä vielä hetki vähän tarkemmin oheisessa kuvassa olevan esimerkin kautta. Yksi asiantuntija näkee omasta kapeasta näkökulmastaan neliön… Ja aivan kiistattomasti hän onkin oikeassa havaintojensa suhteen. Toisesta näkökulmasta kuvan objekti on kuitenkin ympyrä. Tämäkin asiantuntija on oikeassa. Hetken keskusteltuaan ja havaintoja vertailtuaan asiantuntijat päätyvät yhteiseen johtopäätökseen – esine onkin sylinteri. Tiedosta onnistuttiin siis louhimaan esiin totuuksia, jotka eivät yksinään vastanneet todellisuutta. Vasta erilaisten totuuksien vertailu tuotti sellaisen tuloksen, joka vastasi todellisuutta.
Eikö samaa filosofiaa ole syytä hyödyntää asiantuntijatyössä? Tämä on huomioitu Helsingin yliopiston koordinoimassa Cancer IO tutkimus- ja innovaatioprojektissa. Cancer IO:ssa on mukana 28 eri organisaatiota: kaksi yliopistoa, potilasjärjestöjä, yliopistollisia sairaaloita ja FICAN syöpäkeskukset, kaikki suurimmat IO:hon investoivat lääkeyritykset, ja monia lupaavia suomalaisia yrityksiä.
Cancer IO on eurooppalaisella tasolla mittava yksityisen ja julkisen sektorin ponnistus IO ekosysteemin ja siihen vaikuttavien muutostekijöiden ymmärtämiseksi. Tiedosta on tarkoitus louhia esiin IO:n yhteiskunnallisiin, IO tutkimukseen, ja IO terveydenhuoltoon liittyviä totuuksia. Nämä erilaiset totuudet on tarkoitus vielä parsia yhteen yhtenäiseksi viestiksi, joka vastaa todellisuutta. Esimerkiksi sitä todellisuutta, mitä syövästä kärsivä lähimmäisemme joutuu joka päivä elämässään kohtaamaan.
Cancer IO evästää kaikkia työhön osallistuvia asiantuntijoitamme näin: “Jotta voimme ymmärtää ympäröivää todellisuutta totuuden tavoin, tiedon pitää tulla kaikista mahdollisista näkökulmista.”
Heidi Haikala on Cancer IO:n viestintäjohtaja & tohtoritutkija Harvard Medical Schoolissa.
