IO ja 360° horisontti

”Jotta voimme ymmärtää ympä­röivää todel­li­suutta totuuden tavoin, tiedon pitää tulla kai­kista mah­dol­li­sista näkö­kul­mista.” Cancer IO:n Heidi Haikala avaa blo­gissaan, mitä 360° lähes­ty­mistapa oikein tarkoittaa.

”Tiedän, että en tiedä”, lausui kuu­luisa filosofi Sokrates. Tähän totuuteen törmään tut­kijana jat­ku­vasti. On helppoa tun­nistaa mie­len­kiin­toisia ilmiöitä, mutta kun aletaan tutkia sen taus­talla olevia ja siihen vai­kut­tavia yksi­tyis­kohtia, niin hyvinkin yksin­ker­tai­silta tun­tuvat ilmiöt muut­tuvat nopeasti moni­mut­kai­siksi. Siksi uuteen ilmiöön liit­tyviä ongelmia ja haas­teita on alussa tärkeä tar­kas­tella huo­lel­li­sesti ja kai­kista suun­nista. Vain hyviin kysy­myksiin voidaan saada arvok­kaita vastauksia. 

 

Syövän immuu­ni­hoito eli tut­ta­val­li­semmin IO (immuno-onko­logia) on pitkään ja har­taasti odo­tettu ilmiö syövän hoi­dossa. IO hoi­doilla ei pyritä suoraan tap­pamaan syö­pä­soluja, vaan niillä akti­voidaan potilaan oma immuu­ni­puo­lustus tal­tut­tamaan syöpää. Hoi­doissa on sel­västi kään­teen­te­keviä piir­teitä – vaikka vielä vain pieni osa poti­laista hyötyy uusista hoi­doista, hoi­to­vasteet ovat par­haim­millaan olleet ennen­nä­ke­mät­tömän pit­kä­kes­toisia. On jo nyt selvää, että tule­vai­suuden tär­keimmät haasteet immuno-onko­lo­giassa liit­tyvät siihen, kuinka tun­nistaa potilaat jotka hyö­tyvät hoi­doista, ja mitä pitäisi tehdä, jotta useampi potilas hyö­tyisi. IO lääk­keillä on myös sivu­vai­ku­tuksia, ja nämä sivu­vai­ku­tukset ovat hyvin eri­laisia totut­tuihin syö­pä­lääk­keisiin nähden. 

 

IO lää­ke­tut­ki­mukseen pitää siis satsata, jotta saamme tule­vai­suu­dessa entistä tehok­kaampia, paremmin koh­den­nettuja, ja aiempaa tur­val­li­sempia lääk­keitä. Mutta riit­tääkö tämä satsaus yksinään? Onko syytä pohtia myös hoi­tojen hintaa, arvoa, ja eri­laisia tapoja, miten arvoa mitataan? Entä olemmeko val­miita ottamaan uudet lää­kein­no­vaatiot haltuun, vai kai­paako esi­mer­kiksi lää­ke­kor­vaus­jär­jes­tel­mämme päi­vi­tystä? Miten klii­ni­sissä kokeissa alus­ta­vasti tes­tatut lääkkeet toi­mivat arki­käy­tössä? Olemmeko varau­tuneet siihen, että se mitä IO on tänään, ei vält­tä­mättä ole sitä mitä IO on huo­menna? Osaammeko riit­tä­västi enna­koida muutosta?

 

”Tiedän, että en tiedä”, joutuu tutkija jälleen huo­kai­semaan. Mutta mie­titään tie­tä­mistä vielä hetki vähän tar­kemmin ohei­sessa kuvassa olevan esi­merkin kautta. Yksi asian­tuntija näkee omasta kapeasta näkö­kul­mastaan neliön… Ja aivan kiis­tat­to­masti hän onkin oikeassa havain­to­jensa suhteen. Toi­sesta näkö­kul­masta kuvan objekti on kui­tenkin ympyrä. Tämäkin asian­tuntija on oikeassa. Hetken kes­kus­tel­tuaan ja havaintoja ver­tail­tuaan asian­tun­tijat pää­tyvät yhteiseen joh­to­pää­tökseen – esine onkin sylinteri. Tie­dosta onnis­tuttiin siis lou­himaan esiin totuuksia, jotka eivät yksinään vas­tanneet todel­li­suutta. Vasta eri­laisten totuuksien ver­tailu tuotti sel­laisen tuloksen, joka vastasi todellisuutta. 

 

 

Eikö samaa filo­sofiaa ole syytä hyö­dyntää asian­tun­ti­ja­työssä? Tämä on huo­mioitu Hel­singin yli­opiston koor­di­noi­massa Cancer IO tut­kimus- ja inno­vaa­tio­pro­jek­tissa. Cancer IO:ssa on mukana 28 eri orga­ni­saa­tiota: kaksi yli­opistoa, poti­las­jär­jestöjä, yli­opis­tol­lisia sai­raa­loita ja FICAN syö­pä­kes­kukset, kaikki suu­rimmat IO:hon inves­toivat lää­key­ri­tykset, ja monia lupaavia suo­ma­laisia yrityksiä.

Cancer IO on euroop­pa­lai­sella tasolla mittava yksi­tyisen ja jul­kisen sek­torin pon­nistus IO eko­sys­teemin ja siihen vai­kut­tavien muu­tos­te­ki­jöiden ymmär­tä­mi­seksi. Tie­dosta on tar­koitus louhia esiin IO:n yhteis­kun­nal­lisiin, IO tut­ki­mukseen, ja IO ter­vey­den­huoltoon liit­tyviä totuuksia. Nämä eri­laiset totuudet on tar­koitus vielä parsia yhteen yhte­näi­seksi vies­tiksi, joka vastaa todel­li­suutta. Esi­mer­kiksi sitä todel­li­suutta, mitä syö­västä kärsivä lähim­mäi­semme joutuu joka päivä elä­mässään kohtaamaan. 

Cancer IO evästää kaikkia työhön osal­lis­tuvia asian­tun­ti­joi­tamme näin: “Jotta voimme ymmärtää ympä­röivää todel­li­suutta totuuden tavoin, tiedon pitää tulla kai­kista mah­dol­li­sista näkökulmista.”

Heidi Haikala on Cancer IO:n vies­tin­tä­johtaja & toh­to­ri­tutkija Harvard Medical Schoolissa. 

Kliinisiin lääketutkimuksiin ei panosteta riittävästi

Suo­messa teh­tävän klii­nisen lää­ke­tut­ki­muksen määrä on viime vuosina ollut las­kussa ja kehitys on ollut ver­rok­ki­maita, kuten Tanskaa, huo­mat­ta­vasti hei­kompaa. Kan­sal­li­sesti tut­ki­mukset tuovat rahal­lisen hyödyn lisäksi niin tut­ki­joille mah­dol­li­suuden olla kehit­tä­mässä uusia hoi­to­muotoja kuin myös poti­laille mah­dol­li­suuden hyötyä niistä. 

Read More >

Koronan jälkeen sairastumme vieläkin syöpään

Olemme kaikki koronan jälkeen uuden edessä. Siksi on aivan oikean­suun­taista ajat­telua, että elvy­tys­rahat käy­tetään uudis­ta­miseen eikä elvyt­tä­miseen. Syöpä tulee koet­te­lemaan uudessa maa­il­massa ter­vey­den­huollon kan­to­kykyä enemmän kuin mikään muu sairaus, mutta mas­sii­vinen haaste luo myös mahdollisuuksille

Read More >

Monikanavarahoituksen purkaminen edistyy

Suo­ma­lainen lää­ke­kor­vaus­jär­jes­telmä on kehi­tetty 1960-luvulla, ja kuten vanhat tie­to­koneet, myös lää­ke­korvaus- ja rahoi­tus­jär­jes­telmä kai­paavat päi­vi­tystä – ovat kai­vanneet jo pitkään. 

Read More >
Soita 000 000 0000