Miltä näyttää syövänhoito vuonna 2030? Cancer IO on toteuttanut tulevaisuusanalyysin yhdessä kumppaneidensa sekä tulevaisuudentutkija Elina Hiltusen kanssa. Tulevaisuusanalyysin tarkoituksena on ollut kartoittaa immuunihoitojen ja terveydenhuollon tulevaisuuden vaihtoehtoisia näkymiä sekä antaa välineitä, joiden avulla tuleviin muutoksiin
Siirryin vuoden 2022 alusta Juha Klefströmin tutkimusryhmään työskentelemään Cancer IO:n ja kansainvälisen MYCimmune-projektin parissa projektikoordinaattorina. Ehdin sitä ennen työskennellä monia vuosia laajojen, kansainvälisten tyypin 1 diabeteksen ehkäisy- ja seurantatutkimusten koordinoinnin parissa. Tutustuin tyypin 1 diabetekseen, sen tutkimuskenttään
Maailman syöpäpäivää vietetään 4.2.2022. Tänä vuonna teemaksi on nimetty “Close the Care Gap”, syövänhoidon eriarvoisuuden vähentäminen. Mikä on tilanne syöpävänhoidon osalta Suomessa?
Toivo – edes pienikin sellainen – on äärimmäisen tärkeä voimavara vaikeissa elämäntilanteissa, esimerkiksi syöpää sairastavan ihmisen kohdalla. Pienikin toivo parantumisesta antaa huimasti voimavaroja sairauden kanssa elämiseen. Itse sain kuulla heti ensimmäisellä syöpälääkärikäynnillä, ettei syöpääni edes
Kliinisten lääketutkimusten avulla varmistetaan lääketieteellisten hoitojen kehittyminen ja uusien hoitojen varhainen käyttöönotto maassamme. Lääketutkimusten määrän lisääminen ja jatkuvuuden turvaaminen edellyttävät lisää resursseja sairaaloissa tehtävään tutkimukseen. Tutustu Cancer IO:n raporttiin ja suosituksiin kliinisten tutkimusten määrän lisäämiseksi Suomessa!
Toteutimme alkuvuodesta 2021 syöpään sairastuneille ja läheisille suunnatun kyselyn, jossa keräsimme näkemyksiä syövänhoidon tulevaisuudesta.
Suomessa tehtävän kliinisen lääketutkimuksen määrä on viime vuosina ollut laskussa ja kehitys on ollut verrokkimaita, kuten Tanskaa, huomattavasti heikompaa. Kansallisesti tutkimukset tuovat rahallisen hyödyn lisäksi niin tutkijoille mahdollisuuden olla kehittämässä uusia hoitomuotoja kuin myös potilaille mahdollisuuden hyötyä niistä.
Terveysalan kasvustrategia on nyt kolmannen hallituksen pöydällä. Kun strategian valmisteluun ryhdyttiin, pääministerinä toimi Jyrki Katainen. Toisena viestikapulan kantajana toimi Juha Sipilän hallitus. Sanna Marinin hallitus on joukkueen kolmas lenkki.
Olemme kaikki koronan jälkeen uuden edessä. Siksi on aivan oikeansuuntaista ajattelua, että elvytysrahat käytetään uudistamiseen eikä elvyttämiseen. Syöpä tulee koettelemaan uudessa maailmassa terveydenhuollon kantokykyä enemmän kuin mikään muu sairaus, mutta massiivinen haaste luo myös mahdollisuuksille
Suomalainen lääkekorvausjärjestelmä on kehitetty 1960-luvulla, ja kuten vanhat tietokoneet, myös lääkekorvaus- ja rahoitusjärjestelmä kaipaavat päivitystä – ovat kaivanneet jo pitkään.
Miltä näyttää syövänhoito vuonna 2030? Cancer IO on toteuttanut tulevaisuusanalyysin yhdessä kumppaneidensa sekä tulevaisuudentutkija Elina Hiltusen kanssa. Tulevaisuusanalyysin tarkoituksena on ollut kartoittaa immuunihoitojen ja terveydenhuollon tulevaisuuden vaihtoehtoisia näkymiä sekä antaa välineitä, joiden avulla tuleviin muutoksiin
Siirryin vuoden 2022 alusta Juha Klefströmin tutkimusryhmään työskentelemään Cancer IO:n ja kansainvälisen MYCimmune-projektin parissa projektikoordinaattorina. Ehdin sitä ennen työskennellä monia vuosia laajojen, kansainvälisten tyypin 1 diabeteksen ehkäisy- ja seurantatutkimusten koordinoinnin parissa. Tutustuin tyypin 1 diabetekseen, sen tutkimuskenttään
Maailman syöpäpäivää vietetään 4.2.2022. Tänä vuonna teemaksi on nimetty “Close the Care Gap”, syövänhoidon eriarvoisuuden vähentäminen. Mikä on tilanne syöpävänhoidon osalta Suomessa?
Toivo – edes pienikin sellainen – on äärimmäisen tärkeä voimavara vaikeissa elämäntilanteissa, esimerkiksi syöpää sairastavan ihmisen kohdalla. Pienikin toivo parantumisesta antaa huimasti voimavaroja sairauden kanssa elämiseen. Itse sain kuulla heti ensimmäisellä syöpälääkärikäynnillä, ettei syöpääni edes
Kliinisten lääketutkimusten avulla varmistetaan lääketieteellisten hoitojen kehittyminen ja uusien hoitojen varhainen käyttöönotto maassamme. Lääketutkimusten määrän lisääminen ja jatkuvuuden turvaaminen edellyttävät lisää resursseja sairaaloissa tehtävään tutkimukseen. Tutustu Cancer IO:n raporttiin ja suosituksiin kliinisten tutkimusten määrän lisäämiseksi Suomessa!
Toteutimme alkuvuodesta 2021 syöpään sairastuneille ja läheisille suunnatun kyselyn, jossa keräsimme näkemyksiä syövänhoidon tulevaisuudesta.
Suomessa tehtävän kliinisen lääketutkimuksen määrä on viime vuosina ollut laskussa ja kehitys on ollut verrokkimaita, kuten Tanskaa, huomattavasti heikompaa. Kansallisesti tutkimukset tuovat rahallisen hyödyn lisäksi niin tutkijoille mahdollisuuden olla kehittämässä uusia hoitomuotoja kuin myös potilaille mahdollisuuden hyötyä niistä.
Terveysalan kasvustrategia on nyt kolmannen hallituksen pöydällä. Kun strategian valmisteluun ryhdyttiin, pääministerinä toimi Jyrki Katainen. Toisena viestikapulan kantajana toimi Juha Sipilän hallitus. Sanna Marinin hallitus on joukkueen kolmas lenkki.
Olemme kaikki koronan jälkeen uuden edessä. Siksi on aivan oikeansuuntaista ajattelua, että elvytysrahat käytetään uudistamiseen eikä elvyttämiseen. Syöpä tulee koettelemaan uudessa maailmassa terveydenhuollon kantokykyä enemmän kuin mikään muu sairaus, mutta massiivinen haaste luo myös mahdollisuuksille
Suomalainen lääkekorvausjärjestelmä on kehitetty 1960-luvulla, ja kuten vanhat tietokoneet, myös lääkekorvaus- ja rahoitusjärjestelmä kaipaavat päivitystä – ovat kaivanneet jo pitkään.
cancerio-office@helsinki.fi