”Tulevaisuuden tutkimus ei ole vain erilaisten tulevaisuuksien hahmottamista, vaan tärkeä on myös ottaa ”koppi” tulevaisuudesta: tehdä sitä itse” – Futuristi Elina Hiltunen.
Syöpähoidot ovat kehittyneet vuosien varrella ja monella syöpädiagnoosin saaneella on vielä vuosia elämää edessä. Tämän päivän hoitojen kehityksen kärjessä ovat ns. immunoterapiahoidot, joissa pyritään ohjelmoimaan potilaan oman kehon puolustusreaktiot toimimaan syöpäsoluja vastaan. Näillä hoidoilla on saatu aikaiseksi hyviä tuloksia tapauksissa, joissa perinteiset syöpähoidot eivät ole tuottaneet haluttua tulosta.
Immunoterapialääkkeisiin liittyy kuitenkin vielä haasteita: ne toimivat vain osalle potilaista ja vielä ei osata tarkkaan etukäteen sanoa, kenelle hoidot toimivat. Hoidot voivat laukaista myös kehon vastustusmekanismin itseään vastaan, johtaen ikäviin sivuvaikutuksiin. Immuunihoitojen mahdollisuudet ovat kuitenkin riskejä suurempia, ja ne ovat tuoneet syöpäpotilallle valtavasti uutta toivoa.
Teknoelämää 2035- kirjassani (Talentum, 2014, kirjoitettu Kari Hiltusen kanssa) kävin läpi teknologian tuomia mahdollisia muutoksia tulevaisuudessa. Kirjassa painotettiin, että pelkkä hyvä teknologia ei riitä siihen, että se otettaisiin laajemmin käyttöön yhteiskunnassa. Kyseessä on oikeastaan kolmen ulottuvuuden summasta. Sen lisäksi, että teknologia toimii, on sen oltava kannattavaa liiketoimintaa tuottajalleen ja sen on oltava myös yhteiskunnallisesti hyväksyttyä.
“Immunoterapiaan liittyen on siis hyvä huomata, että ainoastaan se, että hoito toimii, ei riitä. Hoidon tulevaisuutta on tarkasteltava laajemmalta näkökulmalta.”
Cancer IO hankkeessa pyrimme tutustumaan tulevaisuuteen ja siihen, mikä merkitys immunoterapiahoidoilla voisi olla tulevaisuuden syöpähoidoissa niin meillä Suomessa kuin maailmallakin. Näkökulma projektissa on laaja: haluamme tarkastella toimintaympäristön muutosta 360 asteen näkökulmalla. Se tarkoittaa futuristien termein sitä, että tarkastelemme tulevaisuuden trendejä ja heikkoja signaaleja (esim. uusia innovaatioita) niin sanotun PESTE- luokittelun avulla. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että tutustumme poliittisiin ℗, taloudellisiin (E), yhteiskunnallisiin (S) teknologisiin (T), ja ympäristöön (E) liittyviin trendeihin ja muuttujiin.
Hankkeessa pohdimme esimerkiksi terveydenhuollon tulevaisuuden mahdollisuuksia, ihmisten asenteiden muutoksia, lainsäädäntöä, lääketeollisuutta, ja niin edelleen. Tuloksena tuotamme erilaisia skenaarioita eli tulevaisuuskuvia siitä, millaista syöpähoito voisi olla tulevaisuudessa ja mikä immunoterapiahoitojen rooli voisi olla tulevaisuuden syöpähoidossa.
“On hyvä vielä huomata, että tulevaisuuden tutkimus ei ole vain erilaisten tulevaisuuksien hahmottamista, vaan tärkeä on myös ottaa ”koppi” tulevaisuudesta: tehdä sitä itse.”
Luonnollisesti me projektissa uskomme syövän immunoterapiahoitojen mahdollisuuksiin ja haluamme, että nämä hoidot olisivat mahdollisimman monen niistä hyötyvän käytettävissä. Siksi hankkeeseen kuuluu myös se, että viestimme näistä hoitojen mahdollisuuksista. Samalla haluamme kuunnella sidosryhmiämme ja oppia siitä, miten voisimme yhdessä tehdä parhaan mahdollisen tulevaisuuden syöpäpotilaille.
Elina Hiltunen on futuristi, kauppatieteiden tohtori ja kemian diplomi-insinööri. Elina on mukana myös Cancer IO projektissa tulevaisuuden ennakoinnissa.
Kuva: Petri Mast
