Suomalainen lääkekorvausjärjestelmä on kehitetty 1960-luvulla, ja kuten vanhat tietokoneet (tutustu Cancer IO:n julkaisemaan Syöpä ei odota -videoon!), myös lääkekorvaus- ja rahoitusjärjestelmä kaipaavat päivitystä – ovat kaivanneet jo pitkään.
Suomessa sairaalassa annosteltavien lääkkeiden kustannuksista vastaavat sairaanhoitopiirejä rahoittavat kunnat, ja avohuollon apteekista haettavat reseptilääkkeet korvataan sairausvakuutuksesta (Kela), jos Lääkkeiden hintalautakunta Hila on vahvistanut valmisteen korvattavuuden.
Syöpäpotilaille lääkekorvausjärjestelmän kankeus ja lääkkeiden monikanavarahoitus aiheuttavat konkreettisia haasteita: korvausjärjestelmä ei tarjoa riittävästi mahdollisuuksia yksilölliseen syöpähoitoon, ja monikanavarahoitus ohjaa siirtämään kustannuksia toiselle maksajalle. Tämä näkyy selkeimmin kalliiden sairaalalääkkeiden käytössä, joihin myös IO-lääkkeet kuuluvat: on viitteitä siitä, että kustannuksia vältellään ja pyritään siirtämään toiselle maksajalle, potilaan etu unohtaen. Tämä voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi avohuollon Kela-korvattavan lääkkeen suosimista suonensisäisesti sairaalassa annettavan lääkkeen sijaan. Vanha järjestelmä vaikeuttaa myös yhdistelmähoitojen käyttöönottoa, joita IO-puolella on tulossa runsaasti lähitulevaisuudessa.
Nykyisen järjestelmän epäloogisuuksiin liittyy myös lääkkeiden off label -käyttö, joka on sairaalaympäristössä huomattavasti helpompi toteuttaa kuin avohoidossa. Toisinaan potilaan hoidon kannalta voi olla välttämätöntä käyttää lääkevalmistetta muuhun kuin myyntiluvan mukaiseen käyttöaiheeseen, ja joskus sitä jopa suositellaan kustannussyistä.
Avohuollon, yleensä tablettimuotoisten Kela-korvattavien valmisteiden kohdalla off label -käyttö on käytännössä mahdotonta, vaikka se olisi potilaan hoidon kannalta välttämätöntä eikä muita hoitovaihtoehtoja enää ole. Tämä koskee erityisesti harvinaisia sairauksia ja syövän mutaatioperustaista hoitoa, joita esimerkiksi professori Ruskoaho on tuonut esille lääkekorvausjärjestelmän uudistamista koskevassa loppuraportissaan. Absurdeja tilanteita esiintyy myös uusien yhdistelmähoitojen tilanteissa, joissa käyttöönotto voi riippua siitä, kumman antoreitin valmisteella on myyntilupa kyseiseen käyttöaiheeseen.
Nyt on valoa näköpiirissä: STM on asettanut monikanavarahoituksen purkamiseksi työryhmän, jonka tavoitteena on koota ratkaisuehdotuksia parlamentaarisen työn tueksi, sekä selvittää vaihtoehtojen kustannuksia.
Yksi työryhmistä on lääkekorvauksien valmisteluryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Lääkkeiden hintalautakunnan johtaja Lauri Pelkonen.
Asettamispäätöksen ja hallitusohjelman mukaan lääkehuollon kokonaisuutta uudistetaan pitkäjänteisesti STM:n raporttiin (2019:5) sisältyvän tiekartan mukaan. Tiedossa ei ole pikaisia ratkaisuja, mutta hienoa että virkamiestyö asian korjaamiseksi etenee. Monikanavarahoituksen purkaminen on välttämätöntä, jotta syöpäpotilaiden hoito ja uusien hoitojen käyttöönotto on mahdollista.
Muutosta odotellessa joulun toivelistalla on joustavuuden lisäys Kelan korvattavuuspäätöksissä silloin kun se on potilaan hoidossa perusteltua ja muita hoitovaihtoehtoja ei ole, sekä mahdollisuus luovuttaa välttämättömissä yhdistelmähoidossa myös tablettimuotoinen valmiste potilaalle sairaala-apteekin kautta. Toivelistalla on myös yhteiskuntavastuu lääkeyritysten puolelta sekä hinnoittelussa että niissä tilanteissa, joissa käyttöaiheen laajennus voisi helpottaa tietyn potilasryhmän hoitoa.
Kirjoittaja: Mirjami Tran Minh työskentelee Cancer IO:ssa tiedeviestinnän ja yhteiskuntasuhteiden asiantuntijana.