Petri Lehto, yhteiskuntasuhdejohtaja, MSD
Terveysalan kasvustrategia on nyt kolmannen hallituksen pöydällä. Kun strategian valmisteluun ryhdyttiin, pääministerinä toimi Jyrki Katainen. Toisena viestikapulan kantajana toimi Juha Sipilän hallitus. Sanna Marinin hallitus on joukkueen kolmas lenkki.
Hieman poikkeuksellisesti, strategiaa ryhdyttiin valmistelemaan ruohonjuuritasolta. Lähtöpontimena ei siis ollut asiaan liittyvä maininta hallitusohjelmassa. Lieneekö tässä yksi syy siihen, että toimijakenttä saatiin kattavasti mukaan ja strategiaan sitouduttiin? Mene ja tiedä, mutta yksi asia on varma: strategian olemassaolo on koettu jopa niin tärkeäksi, että useampi hallitus on peräjälkeen ollut halukas sitä edistämään. Tämäkin on melko poikkeuksellista, sillä usein kullakin hallituksella on oma erityinen agendansa.
Strategian valmistelun keskeisimpänä herätteenä oli havainto siitä, että vaikka alalla on valtavasti osaamista ja siihen on panostettu pitkäjänteisesti, sitä kaikkea ei oltu saatu täysin ulosmitattua, ainakaan taloudellisessa mielessä.
Nopeasti havaittiin, että jo melko pienillä toimenpiteillä olisi todennäköisesti saavutettavissa merkittäviä uusia hyötyjä – lisää Suomeen suuntautuneita tutkimusinvestointeja, uutta vientitoimintaa sekä uusia terveysalan startuppeja. Ja koska digitalitoistumista oli alalla vielä hyödynnetty maltillisesti, siihen liittyvissä mahdollisuuksissa miltei vain mielikuvitus on rajana.
Lainsäädännön uudistaminen ja osaamiskeskittymien toteutus tiekartan fokukseen
Strategian toteuttamisen keskeisinä toimenpidealueina ovat olleet lainsäädäntö ja uudet osaamiskeskittymät. Molemmissa on edetty, mutta maalia ei ole vielä saavutettu.
Lainsäädännössä on tavoiteltu terveysdatan parempaa ja helpompaa hyödyntämistä. Kun tätä aluetta arvioitiin 7–8 vuotta sitten, terveysdatan merkitystä ei vielä hahmotettu nykyiseen mittakaavaan. Siitä huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyi kunnianhimoiseen työhön aikomuksenaan synnyttää Suomeen ensimmäinen terveysdatan toisiohyödyntämisen lainsäädäntö. Siinä myös onnistuttiin. Toki uuden lainsäädännön ja uuden Findata-viranomaisen ympärille syntynyt ekosysteemi vaatii vielä säätöä, mutta jotakin merkittävää uutta ja kansainvälisestikin ainutlaatuista saatiin luotua.
Osaamiskeskittymiäkin ryhdyttiin perustamaan. Aihioina olivat kansallinen syöpäkeskus FICAN, kansallinen neurokeskus, lääketutkimuskeskus ja biopankkien yhteenliittymänä FINBB-osuuskunta. Lukumääräisesti mittava joukko ja myös aivan uudenlaista toimintamallia edustavat rakenteet. Niiden on määrä korjata sitä, ettemme olleet oikein kyenneet määrittämään lääketieteen kärkiosaamisiamme ja korjaamaan alueellista yhteistyötä niiden ympärillä.
Tuorein virstanpylväs strategian toteuttamisessa on juuri ennen joulua 2020 julkistettu tiekartta. Sen tavoitteena on edelleen toiminnallistaa strategian tavoitteita, erityisesti lainsäädännön uudistamista ja osaamiskeskittymien pystyttämistä.
Lainsäädännön osalta työn alla ovat biopankkilain uudistaminen ja genomilaki. Koska lainsäädäntö määrittää kentän toiminnan ja investointien ennustettavuuden, on erityisen tärkeää, että nämä luovat jatkossakin samanlaista mahdollistavaa polkua eteenpäin kuin mitä ovat tehneet tähänkin asti. Esimerkiksi Biopankkilain uudistamisen liittyen käydään parhaillaan kovaa keskustelua, ollaanko enää ollenkaan sillä samalla polulla, jota pitkin kymmenisen vuotta sitten ryhdyttiin etenemään. Harha-askeliin ei ole varaa, jos mielitään saavuttaa kaavailtuja päämääriä, uusia tutkimusvirtoja Suomeen ja vientiä yrityksille.
Tehtävää hallituksen lopputaipaleelle siis riittää, sillä useampi osaamiskeskittymä odottaa varsinaista toteutusmalliaan ja lainsäädäntötyö ei tapahdu hetkessä. Tärkeää olisikin nyt saada viimeisteltyä osaamiskeskittymien toteutusmallit ja jakaa niille osoitetut, hallitusten myöntämät erityisvarat. Tällä vältettäisiin se, että kentällä turhaudutaan ja kehittämisen into lopahtaa.
Jos pelaamme korttimme oikein, viime aikoina näkemämme myönteiset tulokset vain lisääntyvät. Etlahan arvioi juuri alan arvonlisän kasvaneen viime vuosina merkittävästi ja Lääketeollisuus ry raportoi juuri investointien kasvaneen viime vuonna peräti 39 %. Ja parhaillaan toteutamme, ainutlaatuisen mittavaa globaalia tutkimusyhteistyöhanketta, FinnGeniä, jossa investointimäärä lähentelee sataa miljoonaa. Miksi kukaan haluaisi poiketa tällaiselta polulta?
Petri Lehto
Yhteiskuntasuhdejohtaja
MSD Finland
FI-NON-00478 3/2021